|
En usein halua ottaa omista hevosistani suoraa jälkeläislinjaa omaan talliini. Usein se on todella houkuttelevaa, mutta silloin muistutan itseäni tekemistä jalostuspäätöksistäni. Oldsfell's Weldon x Oldfinion Golden Calibre yhdistelmä tuli kuitenkin olemaan poikkeus. Oikeastaan ajatus tähän lähti kun siitä kun Oldfinion Golden Calibren sukulaiset alkoivat toinen toisensa perään kadota. Tamma itse oli minulle kuitenkin tärkeä ja se oli menestynyt hyvin. Sen jälkeläisistä en vain löytänyt sopivaa yksilöä josta jatkaa. Suurin osa on rekisteröity FWB:ksi ja ainut oldenburgiksi rekisteröity on Oldfinion Golden Olivia jonka isä taas on Oldfinion Division jonka kohdalla olin aiemmin tehnyt päätöksen, ettei sen jälkeläisiä tule talliin. Alondrassa ori Oldsfell's Weldon oli kasvanut ja menestynyt hiljalleen. Olin oria silmäillyt usein, mutta se ei vielä täysin ollut vienyt sydäntäni. No, näyttelyarvonimet tekevät tehtävänsä ja orin saatua VIR MVA champion arvonimen, alkoi se tuntua sopivalta orivalinnalta Oldfinion Golden Calibrelle joka myös on menestynyt näyttelyissä. Niin sai Oldfinion Golden Winner alkunsa ja se saa jäädä Oldfinion Golden Calibren viimeiseksi varsaksi.
Winneri muistuttaa paljon emäänsä. Se on vilkas ja utelias tamma jokakulkee jatkuvasti korvat höröllä tarkkaillen ympäristössä olevia asioita, ääniä ja tapahtumia. Emäänsä verrattuna se on kuitenkin rohkeampi. Jos emä näki mörköjä joka nurkalla niin Winner ottaa asiat paljon lungimmin. Jos reitillä näkyy asia joka pelottaa niin se katsoo sitä tarkkana, puuskaisee pari kertaa ja jatkaa elämäänsä. Jos asia ei tullut suoraan kohti, niin sitä ei tarvitse sen kummemmin säikkyä. Nuorempana tamma oli säikympi liikkuvia asioita kohtaan, mutta vanhetessaan ja viisastuessaan se tottui hyvin nopeasti autoihin, traktoreihin, lintuihin ja heiluviin puihin.
Oldsfell's Weldon VIR MVA ch., WSN W Ch. KTK-II, KV-I, KRJ-III old, 170cm, mrn |
Winston von Lark KTK-II, KRJ-I, YLA1 old, 171cm, rn |
Wincent Venice kwpn, 174 cm, prn KTK-III, YLA1, KWPN-I |
Melorope von Lark old, 167cm, rn VIR MVA ch., KTK-II |
||
Oldsfell's Béatrice old, 168cm, rt |
Enzo old, 169cm, rt KTK-II, KRJ-I, YLA1 |
|
Oldsfell's Blanche old, 167 cm, rn |
||
Oldfinion Golden Calibre VIR MVA ch., VSN W Ch., KTK-III, KRJ-I, KV-I, YLA1, KVJ A-Premium old, 168cm, rn |
Oldfinion Luxorius old, 167cm, m |
Oldfinion Donys old, 171cm, m KRJ-I |
Luxorius Silk old, 163cm, rn VIR MVA ch., VSN W Ch., KTK-II, KRJ-I, YLA1 |
||
Golden Parachute of 74 old, 170cm, m |
Caliber de Poemé old, 171cm, mrn |
|
LJ Yolanda old |
old | ori | A.D. Golden Winner | ktk kelpoinen |
old | tamma | Oldfinion Gold D | |
fwb | ori | Superior Winie |
KRJ:n alaiset kilpailut
Tarina- & tuotosluokat |
NJ näyttelyt
VSN näyttelyt |
Ihanaa! Kantakirjaustilaisuus ihan vain tammojen kesken. Ei huutoa, hirnuntaa ja machoilua. Rekkaan pakattiin mukaan kaksi tallin omaa kasvattia; Oldfinion Golden Winner ja Oldfinion Prunette. Molemmat neidit loikkasivat autoon muitta mutkitta. Ehkä alkuun oli hieman mietitty, että ehkä sittenkin näin kahden hyvin nuoren kanssa reissaaminen ei välttämättä menisikään ihan niin hyvin kuin oli suunniteltu, mutta ketun marjat. Likat reissasivat niin hienosti ja perillä kantakirjaustilaisuudessa käytös oli ensiluokkaista. Sää oli ehkä hieman kolea, mutta onneksi ei satanut vaan aurinko pilkisteli pilvien välistä silloin tällöin.
Winner esiintyi kaksikosta jälkimmäisenä ja sai tuomareilta tasaisen pisterivin 17 + 17 + 17 + 17 eli 68pistettä joka tarkoittaa nyt sitä, että Winner on palkittu kolmannella palkinnolla.
Vuosittainen KRJ Champions starttasi tuttuun tapaan syyskuussa ja kuten edellisenäkin vuonna, se järjestettiin Fiktion tiloissa. Oldfinion Dressagesta tapahtumaan lähdettiin varsin kasvattipainotteisella kokoonpanolla. Oikeastaan ainoastaan poniluokkaan osallistunut Caparice LAC oli ainut ei oma kasvatti.
Winner osallistui seniorisarjaan joka oli siis avoin kaikille yli 16-vuotiaille hevosille. Ensimmäisenä päivänä ratsastettiin KN Special 2009 joka sisälsi meidän osalta muutamia isompia virheitä mitä tiputtivat pisteitä. Winner on ollut jo pidempää pois kilpakentiltä, joten paluu sarjakilpailuun ei lähtenyt käyntiin ihan niin hyvin kuin oli tarkoitus. Treenistä huolimatta. Yksi ratsukko karsiutui ensimmäisenä päivänä pois ja Winneri jatkoi toiseen päivään.
Toisena päivänä suoritettiin rata Helppo B:3 2009 ja edellisen päivän hankaluudet jatkuivat tähän päivään. Prosentit olivat yli 63, mutta se ei tänään enää riittänyt jatkopaikkaan ja Winner karsiutui pois kisasta.
Osallistuin Winnerin kanssa Adinassa järjestettävään laavuretkeen jonka Jannica veti. Lähtöpäivä oli perjantai ja kokoontuminen laavuretkelle tapahtui kello 15:00. Olin Winnerkin kanssa majoittunut talliin jo aikaisemmin, sillä matka Lohjalta lappiin on sen verran pitkä, että tamma tarvitsee ajomatkan ja laavuretken väliin riittävästi palautumisaikaa. Muut retkelle osallistujat saapuivatkin kello 15:00-18:00 välillä ja kuuden jälkeen ratsastimme tallin kentällä tutustuen toisiimme ja hevosiimme. Winner oli koko ajan ollut rento hörissyt ja hirnunut uusille tuttavuuksille.
Aamun herätys oli aikainen kun suuntasin kuudelta ruokkimaan tammaa. Winner näytti levänneeltä ja hörisi ruoalleen. Sää suosi retkeilijöitä tänään, sillä aurinko paistoi lämpimästi. Kahdeksan jälkeen satuloimme hevoset ja retki todella alkoi. Kävelimme alas hiekkatietä, joka jatkui pitkänä harmaana kujana lahden rantaa pitkin. Meri oli syvänsininen, lahdella näkyi saari ja sinne rakennettu uudenaikainen kartano. Lahti oli jo jäänyt taakse ja ravasimme maantietä, jota reunustivat orapihlaja-aidat. Oli pian kesäkuu, varhaisimmat kukat kukkivat vaaleanpunaisena merenä siellä täällä. Nousi kevyt tuuli, joka oli meille kovasti mieleen tässä helteessä.
Lähestyimme pientä mäkeä, jonka intouduimme laukkaamaan ylös. Niin kohta mennä viiletimme koko ylämäen täyttä laukkaa ja saimme töin tuskin rauhoiteltua hevoset mäen päällä hidastamaan vauhtiaan. Winneri otti selkeästikin laukkaamisen tosissaan ja oli valmis kilpailemaan muita vastaan. Ihailimme maisemia mäennyppylällä, josta näkyi pieni kylä.
Kymmenen minuutin lepotauon jälkeen jatkoimme taas matkaa. Puut olivat yhä raikkaan vehreitä ja aukiot sekä niityt tulvivat keltaisenaan tuhansista voikukista. Täällä syrjäpoluilla oli hyvin vähän liikennettä. Silloin tällöin tuli hevosia vastaan puukiesejä vetäen. Tämä hieman ihmetytti Winneriä ja tamma piti huolen, että se ohitti natisevat kiesit mahdollisimman kaukaa, vaikka ojia pitkin. Pysyttelimme koko matkan sivuteillä, koska niiden mutkat ja kirjavat reunusaidat olivat mukavammat seurata, kuin leveät yksitoikkoiset pitkät suorat maantiet, jotka jatkuivat kilometrikaupalla silmän kantamattomiinkin.
Saavuimme purolle, josta hevoset joivat antaumuksella ja pääsimme taas jatkamaan matkaa. Hevoset puuskuttivat mäen toisensa jälkeen ylös ja innostuivat juoksemaan pari suoraa ihan täysillä. Päätimme syödä välipalan erään kukkulan laella noin tunnin kuluttua. Sieltä kelpaisi ihailla maisemia ja levätä viileässä kevättuulessa. Winneri sai laiduntaa muiden hevosten seurassa kun ratsastajat söivät eväitään.
Vielä oli päivän matkaa jäljellä, joten hyppäsin takaisin Winnerin selkään. Katselimme avaraa maisemaa, kanervanummia, vihertäviä peltoja ja rinteitä. Pian olimme lähellä majapaikkaa. Maat koostuivat niityistä ja kanervametsistä. Niityillä näkyi laiduntavia lehmiä, lampaita ja hevosia. Kukkulan juurella oli vanha maatalo, johon kuului aittoja, navetta, kasvihuone ja talli. Olimme kulkeneet reippaasti, sillä kello oli puoli kahdeksan ja arvioitu saapumisaika oli kahdeksalta.
Ruokin Winnerin ja kokeneena reissaajana se oli tyytyväisen oloinen, vaikka oli vieraassa paikassa. Kunhan ruokaa on tarjolla ja pehmeä nukkuma-alusta johon kellahtaa, niin tamma on tyytyväinen eloonsa.
Retken viimeinen päivä sai alkunsa hevosten ruokinnalla ja sen jälkeen ihmisten ruokinnalla kun retkeilijöille tarjoiltiin majapaikassa herkullinen englantilainen aamupala. Hevoset varustettiin kotimatkaa varten ja kymmenen pintaan olimmekin lähtövalmiit. Paluumatka sujui hitaammin. Olihan hevoset väsyneitä jo edellisestä päivästä. Olin huomaavinani Winnerissäkin pieniä väsymyksen merkkejä, vaikka se askelsi reippaasti eteenpäin. Nyt se ei katsellut niin paljoa maailman menoa vaan keskittyi enemmän etenemiseen.
Kahdelta saavuimme laavulle jossa grillailtiin, levättiin ja ruokittiin hevoset. Matka jatkui melko pian ja kaunis sää suosi meitä myös tänään. Aurinko paistoi, mutta pieni tuulenvire piti inhottavat paarmat ja hyttyset onneksi poissa. Kuudelta pidimme jälleen levähdystauon kunnes jatkoimme matkaa kohti Adinaa. Olimmekin hieman yhdeksän jälkeen perillä ja Winner tuntui olevan mielissään päästessään karsinaan lepäämään. Tarkoitus olisi viettää vielä muutama yö Adinassa niin, että Winneri saa palautua vaelluksesta ennen pitkää kuljetusta kotitallille.
Saavuin tänään valmentamaan yersinioa ja Winneriä Oldfinioniin. Valmennuksen aiheena tällä kertaa olisi kouluratsastus ja sen salat tämän uuden ratsukon kanssa. Kävisimme tänään läpi lähinnä yhteistyökyvyn parantamista ja askellajeja. Aloitimme kevyillä siirtymisharjoituksilla ja ratsukko suoriutui näistä todella hyvin. Aluksi Winneri meinasi olla hieman muissa maailmoissa haaveilemassa, mutta yersinio sai tamman hyvin takaisin maanpinnalle. Winneri ravasi hieman laiskasti, eikä takaosa pysynyt koko ajan mukana. Kehotin ratsastamaan napakammin pohkeella eteen. Tammaan tuli heti terävyyttä, vaikka se olikin edelleen hieman hidas. Volteilla Winneri taipui hienosti ja pysyi tasaisena. Hieman enemmän lämmetessään, alkoi tamman vilkkaus pyrkiä esille. Koko valmennus meni hyvin ja tamma kyllä näytti parhaimmat puolensa loppupuoliskolla. Tulen mielelläni valmentamaan teitä uudelleenkin.
Taas olisi luvassa kouluvalmennusta yersinion ja Winnerin kanssa. Tarkemmassa käsittelyssä tänään passage ja piaffe. Winneri oli hieman huonolla tuulella, eikä meinannut suostua yhteistyöhön. Se eteni laiskahkosti ja yersinio sai todella tehdä töitä, että sai tamman liikkeelle halutulla tavalla. Ei siinä mitään, onneksi oli viileämpi keli, niin ei ihan heti tullut hirveä hiki. Siirtymiset olivat aluksi hieman laiskoja, mutta yersinio pysyi tyynenä ja tiukkana ja sai tamman suorittamaan siirtymiset hyvin ja hallitusti ajan kanssa. Passage- ja piaffe-harjoituksista en voi sanoa, että olisivat olleet täysin onnistuneita, mutta ottaen huomioon tamman huonon päivän, voidaan sanoa, että ihan ookoosti meni. Yersinio oli täysin samaa mieltä ja totesimme, että ehkä sitten ensi kerralla olisi parempi päivä Winnerilläkin.
Tehtävänanto: Kuvatehtävä. Etsi netistä kuva, joka sopii mahdollisimman hyvin hevosesi nimeen.
Koska Winnerillä on vaatimaton Golden Winner nimenään oli luonnollista valita kuvaksi ykköspalkinnon kultariipus:
kuva
Tehtävänanto: Miten jouluvalmistelut sujuvat kotona / mitä pyörii mielessä ennen joulua? Kirjoita päiväkirjatyyppisesti annetusta aiheesta lyhyesti (max. 100 sanaa) sisällyttäen tarinaan seuraavat sanat: joulumuori,
bikinikeli, tuisku/Tuisku, itsenäisyyspäivä, lumihanki, konvehtirasia ja lumilinna.
Ajeltiin Adinaan kisoihin ja huomattiin, että tallin pihassa oli
valtavan kokoinen lumilinna.
Tuiskuttavasta lumipyrystä ja lumihangesta huolimatta pihalla kirmaili
alastomia ihmisiä. Ehkä
nauttineet hieman liikaa glögiä, sillä kehuskelivat, että nyt olisi
bikinikeli ja me etelässä
asuvat emme ole kunnon pakkasia nähneetkään. Kovat olivat puheet!
Itsenäisyyspäivä oli jo ohitettu,
mutta tallilla oli edelleen sen kunniaksi tarjolla erilaisia
konvehtirasioita ja muita herkkuja.
Olihan sentään Suomi 100. Joulumuori jakoi herkkuja innoissaan
kaikille kisaosallistujille.