Double Dandy eli tutummin sellainen kaksinkertainen pikku veijari. Dandy on aina ollut otus jolla on valtavan suuri sydän ja pilkettä silmäkulmassa. Se on oikeastaan aika mielipiteitä jakava hevonen. Voisin itse todeta, että vuosi tämän hevosen kanssa on vanhentanut minua kymmenen vuotta. Harmaat hiukset lisääntyvät ja huolirypyt ympäröivät naaman. Mikä tämän kaiken sitten saa aikaan? Ei, ori ei ole ilkeä, vihainen tai inhottava. Se on luonteeltaan oikeasti varsin kultainen ja ihana isältään peritty halinalleluonne on yksi suurimmista syistä miksi orista meille tilausvarsan halusin.

Mutta takaisin siihen vanhenemiseen. Dandy on täystohelo. Oikeasti! Tohelo joka suuntaan. Tarkistutin lääkärillä jopa sen näön kun olin eräänä hetkenä täysin varma siitä, että poika on umpisokea. Se onnistuu loukkaamaan itsensä missä vain ja milloin vain. Ei onneksi ikinä mitään suurta. Mutta pientä naarmua ja vekkiä tuntuu löytyvän vähän väliä sieltä täältä. Ja jos vekit osuu jalkoihin, niin kuin ne yleensä osuvat, niin imppari on varma.

Rakenteeltaan ori on aika sporttinen ja kuikelo. Se on sinänsä ihmeellistä, sillä pojan paras kaveri on ehdottomasti ruoka. Dandy tervehtii jokaisen ihmisen suurieleisesti höristen ja hörinä on nimenomaan osoitettu ruoan kerjäämiseen. Ei niinkään ihmiselle. Taskuja se voisi tutkia tuntitolkulla. Pojan motto taitaa olla, että kun tarpeeksi kauan kaivelee, niin jotain ruokaa tai herkkua ilmestyy aina. Laitumeltahan tätä hevosta on sitten aivan tuskaa hakea. Ei nimittäin anna kiinni. Fiksuna hevosena se tietää, että laitumelta lähtö tarkoittaa poistumista äärettömiltä ruoka-apajilta. Hetkellinen herkkupala ei motivoi tarpeeksi, että kannattaisi antaa periksi!

Ratsuna Dandy on reipas ja sen ratsastaminen on helppoa. Ori muistuttaa ratsastettavuudeltaan hyvin paljon isoisoisäänsä Dontarea. Dandy on suustaan herkkä ja kuolaimiin totuttamiseen käytettiin paljon aikaa ja kuolainvalintoja mietittiin useaan otteeseen, jotta ne olivat riittävän pehmeät. Poika pystyy kokoamaan ja pidentämään askeltaan vaivattomasti mikä tekee sen siirtymisissä kauniin ja helpon näköisiä. Niitä olemmekin yrittäneen esittää mahdollisimman paljon erilaisissa kür-luokissa. Lörppänä poikana Dandy ei myöskään stressaa kisatilanteita.

Päiväkirja, valmennukset & tuotosluokat

15.09.2016 D-orilinjan edustus

Dandy edustaa Oldfinion Dressagen D-orilinjaa. Linjaa joka on siis ensimmäinen linja joka meillä on saanut alkunsa. Linja alkaa tuontioriista Dontare (isä Daission, isänisä Doberssen, isänisänisä Dublin). Ori palkittiin KRJ:n laatuarvostelussa I-palkinnolla. Dontare sai jälkeläisen Oldfinion Dampen jonka pidin itselläni. Dampen palkittiin myös KRJ:n laatuarvostelussa I-palkinnolla ja lisäksi YLA2-palkinnolla. Hevoset elivät aikaa jolloin Hevoskantakirja ei juurikaan ollut voimissaan, eikä kantakirjaus kuulunut toimintaamme millään tavalla. Dampenin jälkeläinen Oldfinion Danton myytiin Ratsutila Gatewayhin. Vuonna 2015 syntynyt ori oli jo päässyt ylösnousseen Hevoskantakirjan makuun ja menestynyt myös Näyttelyjaoksen näyttelyissä niin, että sillä oli nimissään Champion-arvonimi. Lisäksi ori on palkittu Kouluvarsojen -ja nuorten laatuarvostelussa KV-II-palkinnolla. Danton oli aivan D-linjan näköinen ja hyvin menestynyt, joten siitä pyydettiin astutus tammalle Oldfinion v. Deidameia. Tämä yhdistelmä sai nimekseen Oldfinion v. Dolton ja tämä nuori ori palkittiin Hevoskantakirjassa sekä Kouluvarsojen -ja nuorten laatuarvostelussa I-palkinnolla. Muutama sukupolvi oli jo ehtinyt vierähtää Oldfinion Dressagessa ilman D-linja oria. Päätin siis etsiä sopivaa tammaa Doltonille ja sellainen löytyikin Alondrasta. Champion-palkittu ja kantakirjattu tamma Cleodora von Lark tuli talliin astutettavaksi ja varsomaan. Niin sai alkunsa Oldfinion Double Dandy jonka tehtävä on nyt jaktaa D-linjaa.

03.09.2018, kouluvalmennus, valmentaja: Dimma

Saavuin jälleen Oldfinioniin valmentamaan uutta parivaljakkoa, yersinioa ja Dandya. Saavuin paikalle hieman myöhässä, joten pystyimme aloittamaan valmennuksen heti, sillä alkuverryttelykin oli jo ratsastettu. Tänään keskityimme enimmäkseen siirtymisiin, joten heti aluksi oli tärkeä löytää energiaa pursuavalta orilta edes jonkinlaiset jarrut, jotta siirtymisistä saataisiin hallittuja. Hevonen kun tuntui menevän ylikierroksilla. Pyysin yersinioa ratsastamaan mahdollisimman paljon voltteja, ympyröitä ja kaarevia uria, mahdollisimman vähän siis varsinaisella uralla ratsastamista. Dandy alkoi taipua mukavasti ja jarrutkin alkoivat löytyä. Meno oli hallittua. Ratsukko suoritti hienosti valmennuksessa käytävät asiat, kuten passagen ja piaffen. Pidimme valmennuksen kohtuullisen rentoja yersinion toiveesta, joten teimme myös helpompia siirtymisiä. Totta kai niitäkin on aina välillä hyvä harjoitella.

02.11.2018, kouluvalmennus, valmentaja: Dimma

Tänään aloitimme kouluvalmennuksen yersinion ja Dandyn kanssa avotaivutuksella ja muistutin mitä tuli tehdä. Yersinio varmasti sen tiesi ja muisti, mutta aina on hyvä varmistaa. Omalla kohdallani on ainakin semmoinen puute, etten kehtaa kysyä, jos en jotain muista. Kummallista miten ihmismieli toimii. Ratsukko suoriutui hyvin, vaikka hevonen tuntuikin olevan vielä hieman jäykkä. Ori kuitenkin kulki siihen nähden erittäin hyvin ja se oli todella yhteistyöhaluinen. Pyysin ratsukkoa tekemään voltin. Työstimme avotaivutusta vielä hetken, jonka jälkeen vaihdoimme suuntaa. Dandy tuntui taipuvan hyvin molempiin suuntiin, joten jatkoimme sulkutaivutusten parissa. Tämän jälkeen Pyysin yersinioa suorittamaan pysähdyksestä kaikki askellajit, eikä se tuottanut ratsukolle mitään ongelmia. Harjoittelimme loppuajan lähinnä laukkaa ja siirtymisiä koottuun laukkaan keskilaukasta ja lisätystä laukasta. Orin laukka oli ihanaa katseltavaa ja yersinioakin jouduin vain kerran muistuttamaan kunnolla satulaan istumisesta. Kuten olin ennen valmennusta jo olettanut, tämä oli oikein onnistunut treeni ja kyseisellä ratsukolla on varmasti saumaa kouluratsastuksen saralla.