Sissi on hoitaessa vilkas ja utelias hevonen joka näkee kaikkialle asioita jotka olisivat tutkimusmatkan arvoisia. Herkäksikin neitiä voi kutsua, sillä äkkinäiset liikkeet saavat sen säpsähtämään ja tarpeen tullen myös laukkaamaan turvallisimmille vesille. Vetopaniikit eivät siis ole harvinaisia ja Sissi on saanut rikottua yhden jos toisenkin riimun kiskoessaan itseään kauhuissaan irti. Luojan lykky, ettei tamma ole onnistunut satuttamaan itseään pahemmin. Sissillä on päiviä, jolloin mörköjä tuntuu löytyvän jokaisesta nurkasta ja tuulessa liukuvat lehdetkin hyökkäävät kimppuun jos sinne päin katsoo. Sissi ei ole hoidokki sieltä helpoimmasta päästä. Vaikka tamma ei ole kehittänyt itselleen metkuja ärsyttääkseen ihmisiä, sen perusluonne on niin herkkä, että tamman kanssa on vaikea löytää yhteistä säveltä. Harjaaminenkin saattaa olla välillä operaatio, sillä tamma tuntuu olevan herkkiä joka puolella kehoaan. Tamma siirtelee itseään aina pois harjan tieltä ja ärsyyntyessään osoittaa mieltään myös luimistelemalla ja näyttämällä hampaita. Komentamisesta ja kieltämisestä neiti ottaa vain enemmän nokkiinsa ja näyttelee hapanta naamaa vielä seuraavanakin päivänä. Puremaan ja potkimaan tamma ei ole vielä ryhtynyt ja ilkeiden ilmeiden takaa löytyy myös se kiltti ja herkkä hevonen joka tarvitsee ihmisen tuekseen jotta uskaltaa kävellä tallin käytävän päästä päähän.

Ratsuna Sissi on herkkä ja pienestäkin pohkeesta ampaisee kentän toiseen päähän ja pienimmästäkin pidätteestä pysähtyy kuin seinään. Tästä syystä tamman ratsastaminen on vaikeaa ja usein hyvin katkonaista ja töksähtelevää. Neidin kanssa on vaikea saada pitkää pätkää ilman tahtirikkoja mikäli ratsastaja ei ole taitava. Sissin kanssa on tärkeää, että siihen on kevyt tuntuma ja kaikki hevosen ohjailut tapahtuvat painon siirtelyillä. Puolipidätteiden tulee olla kevyitä ja tamma pysähtyy miltei seinään jo pelkästään siitä kun ratsastaja puhaltaa ilmat ulos keuhkoistaan. Sissillä ratsastaminen siis vaatii harjoittelua, mutta se on myös palkitsevaa sillä se herkistää ratsastajankin mahdollisimman kevyeksi.

Kilpailuissa Sissi on normaali oma itsensä, eli monet kilpailureissut ovat menneet pieleen sen takia kun tamman hermot eivät ole pysyneet kasassa ja mörköjä kurkkii jokaisen nurkkauksen takana. Pikkuhiljaa totuttelujen jälkeen reissut ovat menneet paremmin ja pahin shokki tapahtuu aina kilpailupaikalle saapuessa kun tamma otetaan ulos trailerista. Silloin ensikatsaus saa tamman säpsyilemään ja ryntäilemään pienimmistäkin väkijoukoista jotta pääsisi takaisin turvalliseen traileriin. Sissiä onkin hyvä kävelyttää pidemmän aikaa, että kilpailupaikka tulee tutuksi ja sitten tamman kanssa pystytään rauhassa keskittymään kilpailusuorituksiin ilman häiriötekijöitä.

iii. Glanz oli 174cm korkea ori joka näytti vielä suuremmalta kuin on. Orin kaula oli hyvin ylöskiinnittynyt ja ulkonäöltään se oli ryhdikäs. Kuitenkaan selästä käsin ori ei tuntunut niin suurelta, mitä se ulospäin antoi ymmärtää. Säkä oli korkea, mutta selkä kuitenkin laskeutui alemmas. Glanzin luonne oli miellyttävä ja kiltti. Sitä pidetäänkin hyväkäytöksisenä ja se on jättänyt jälkeläisilleen hyvää luonnetta. Sitä on siis käytetty paljon etenkin harrastekasvattajat tammoilleen jotka ovat halunneet myydä hevosiaan tavallisille harrastajille. Glanzin jälkeläisiä on ympäri maailmaa. Niitä löytyy ympäri eurooppaa, Australiasta ja Yhdysvalloista. Ori itse ei ole ehtinyt tekemään pitkää kilpailu-uraa, mutta on silti startannut ihan Grand Prix-tasolla asti.

iie. Pepin on tamma joka on jalostuksellisessa mielessä ehkä hieman jakanut ihmisten mielipiteitä. Tamma on ihmisten kanssa toimeentuleva ja laumassa selkeä johtajatamma. Sen reviirille ei muilla hevosilla ole asiaa. Tammaa ei kuitenkaan ole koskaan saatu ratsutettua kunnolla. Toiset syyttävät puutteellista alkukoulutusta, toiset pitävät vain tammaa hevosena joka ei pidä ihmistä selässään, ei vaikka sen olisi aikanaan ratsuttanut maailman paras ratsuttaja. Pepin on kuitenkin saanut kolme jälkeläistä ja yhdestä on tullut ihan kantakirjaori ja kaikki sen jälkeläiset ovat ihan normaaleja ratsuja. Tammalla on hieno ja kantakirjaoreja ennenkin jättänyt emälinja, joten siinä mielessä tamma on ehkä ollut ihan järkevää siirtää siitokseen ratsutusongelmasta huolimatta.

iei. Hysteria kuulostaa nimensä puolesta ehkä hieman epämiellyttävältä hevoselta, mutta nimi on varsin harhaanjohtava. Ori on hyvinkin tunnettu rauhallisesta ja tasaisesta luonteestaan. Osittain tämän vuoksi ori on ollut etenkin harrastehevoskasvattajien suosiossa vaikka on ori jättänyt usean tasokkaan kilpahevosenkin jälkeensä ja muutaman kantakirjaoriin. Mutta koska orin jalostuskäyttö on painottunut harrastehevospuolelle, on se ehkä hieman jäänyt sivuun muiden hittioriiden rinnalla. Hysterian nimi on enemmänkin peruja sen omalta isältään, Chaos in Rialta, joka olikin varsana kaaosta aiheuttava hulivili. Hysteria itse kilpaili kansallisella tasolla Intermediate luokkia. Jalostuskäyttö oli usein kilpailu-uran tiellä ja oriin omistaja halusikin nimenomaan pitää orin aina tammojen käytettävissä. Näin ollen kuukaudet oriasemalla verottivat kilpauraa melkoisesti.

iee. Orabella oli oikea sähikäinen hevoseksi. Oikein herkkäsieluinen hevonen jossa riitti vauhtia ja vähän vaarallisia tilanteitakin. Tamman kasvattaja suostuikin myymään kasvattinsa vain ansioituneen ammattilaisen käsiin vaikka hienosta tammasta oli moni muukin kiinnostunut. Se oli varsanäyttelyissä väläytellyt varsin hienoja askellajeja. Väläyttelyt jatkuivat nuorten hevosten luokissa ja tamma voittikin 5- ja 6-vuotiskautena omat sarjansa. Aiemmat sarjat tamman kanssa jätettiin suosiolla väliin. Herkkää tammaa ei niin vain laitettukaan satulaan, vaan se vaati aikaa, hermoja ja hyvien rutiinien luomista. Nuorten hevosten sarjojen jälkeen tamma siirtyi jalostuskäyttöön ja sai seitsemän varsaa. Kaikki tamman varsat olivat hyvin kauniita ja korrektin näköisiä kouluhevosia. Suurin osa niistä päätyikin kilpakentille ja ovat menestyneet hyvin.

eii. Spectron on musta, 169cm korkea holsteinori, joka on kantakirjattu I-palkinnolla ja oria pidetään aikansa yhtenä huippu kouluperiyttäjistä. Muoti nimeksi nousseella nyt 16-vuotiaalla Spectronilla on jo yli sata jälkeläistä. Nykyään tosin orin käyttö on hieman vähentynyt, sillä sen astutusmaksut ovat nousseet pilviin ja tammojen kriteereitä tiukennettu todenteolla. Spectronilla on orimainen, mutta kuitenkin yhteistyökykyinen luonne, todella hyvä rakenne ja se on pärjännyt loistavasti Grand Prix tasolla kouluratsastuksessa. Jälkeläisilleen Spectron onkin periyttänyt hyvää rakennetta ja varin näyttävää ja mahtipontista liikettä. Orin omistaja on sanonut, ettei varmasti enää koskaan tule omistamaan samanlaista hevosta, sillä niin täydellinen paketti Spectron on.

eie. Nectra on melko vaatimaton 166cm korkea, tummanruunikonkimo holsteintamma. Prix St. Geroges tasolla parhaimmillaan kilpaillut tamma on lähinnä ollut omistajansa harrastuskaveri, eikä tammalta löydy meriittejä esimerkiksi näyttelykehistä. Nectra astutettiin 4-vuotiaana Spectronilla, joka silloin vielä aloitteli uraansa. Tamman omistaja ei todellakaan tiennyt, millaisen jättipotin oli saanut, sillä jo seuraavana vuonna Spectronin astutusmaksut olivat kaksinkertaistuneet. Nectran ensimmäisen varsan kapasiteetti yllättikin sen omistajan täysin ja orivarsa päätettiin myydä tavoitteellisempaan kotiin. Parin vuoden päästä Nectrasta teetettiin toinen varsa, joka jäi tamman omistajalle kasvamaan ja jatkamaan emänsä jalan jäljissä leppoisan harrastuskaverin uraa.
sukuselvitys © isänpuoli: Oldfinion Dressage, emän puoli: Hukkapuro

Jälkeläiset & jälkeläisinfo

Kilpailut & näyttelyt